Ryhmädynamiikka muodostuu ryhmän jäsenten keskinäisestä vuorovaiku-tuksesta. Yksilön vuorovaikutustaidot puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka yksilö toimii osana ryhmää. Vuorovaikutuksen sisältö ja tavat määräytyvät myös ryhmän luonteen ja tehtävän mukaan. Toimintaa järjestävän on hyvä tiedostaa, että lasten vuorovaikutustilanteet poikkeavat jo lähtökohdiltaan huomattavasti esimerkiksi aikuisten toimijoiden muodostaman ryhmän vuorovaikutuksesta.
Vuorovaikutustaidot kehittyvät lapsuudessa ja nuoruudessa. Pinskutoi-minnassa lapset ja nuoret harjoittavat vuorovaikutustaitojaan kodin ulkopuolella, suhteessa yhteisöön ja vertaisiin. Vertaisryhmä on oiva ympäristö kehittää yksilöllisiä vuorovaikutustaitoja. Pinskutoiminnassa opitaan tunnistamaan omia sekä toisen tunteita. Toiminnassa harjoitellaan asettumaan toisen asemaan ja ottamaan toiset huomioon. Lapset ja nuoret oppivat ryhmätoiminnan kautta yhteistyötaitoja, kompromissien tekemistä sekä ongelmanratkaisua.
- Sosiaalisia taitoja opitaan osittain arkielämän (leiritoiminta) ulkopuolisessa kontekstissa. Taitoja harjoitellaan kontaktin ottamisella toiseen, oman ja toisen tilan huomioimisella, oman vuoron odottamisella ja sääntöjen noudattamisella. Sosiaalisesten taitojen harjoittelu antaa eväitä lapsen ja nuoren itsenäiseen toimijuuteen.
- Kommunikaatiotaidot, joita toiminta kehittää, ovat kuunteleminen, vastavuoroinen keskustelu, katsekontakti keskestelun aikana, kysymyksien esittäminen, epäselvissä tilanteissa tarkentavien kysymysten avulla vastauksien saaminen, avun pyytäminen ja kiittäminen.
- Tunnetaitoja harjoitellaan ottamalla toiset ja muiden tunteidet huomioon, vuorovaikutustilanteissa on hyvä korostaa syy- ja seuraussuhdetta (esimerkiksi kiusaamistilanteissa).
- Yhteistyötaidot harjaantuvat ryhmätoiminnassa tai parityöskentelyssä. Lapset ja nuoret oppivat toimimaan erilaisten persoonien kanssa ryhmän sisällä. Tiimityöskentely kehittää ratkaisukeskeisyyttä ja lapsen valmiutta tehdä kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja.
Ryhmässä toimiminen voi olla joillekin yksilöille todella uuvuttavaa ja stressaavaa. Tämä on varsin tyypillistä nuorempien lasten kohdalla, uudessa ryhmässä ja ympäristössä. Toiminta kannattaa suunnitella niin, että ohjelmassa on rauhoittumis- ja vetäytymishetkiä ryhmätoiminnan vastapainona.
Aikuinen voi myös harjoittaa omia vuorovaikutustaitojaan tarkkailemalla omaa toimintaansa. Hyvinä vuorovaikutustaitona voidaan pitää kuuntelemisen taitoa ja sujuvia keskustelutapoja. Keskustelun ylläpitäminen on keskeinen osa keskustelu- ja kokoustaitoja, joita jokainen voi tietoisesti harjoittaa. Hyvä vuorovaikuttaja esittää mielipiteitään ja ajatuksiaan perustellen ja pyrkii myös ymmärtämään vastapuolen ajatuksia. Keskeistä on ympäristön tarkkaavainen havainnointi ja reagointi havaintojen pohjalta. Yleisen ilmapiirin laatuun vaikuttaa jokainen ryhmässä toimiva. Muistathan, että sanaton viestintä ja kehonkieli viestittää usein enemmän kuin sanallinen, jos näiden välillä on ristiriittaa se on usein nähtävillä.